Mieheke aloittikin urakan raahaamalla koko lakkalaatikon olohuoneeseen ja aloitti penkomisen. Vinkkejähän ei saa antaa, joten kauhunsekaisin tuntein tarkkailin tarttuisiko mukaan myös jonkinlainen aluslakka, varsinkin kun aloin hahmottaa millä väreillä hän meinasi lakkaukset tehdä.
Värivalikoima oli siis hyvin neon, mutta en valita. Tällaiset kirkkaammat värit ovat olleet jonkin aikaa tauolla, joten vaikutti ihan pirteältä vaihtelulta.
Lakkaus aloitettiin hämmentävän kokeneen oloisesti ORLY:n nail armorilla, pensselin pitäminen tuntui jotenkin hirveän vaikealta, mutta suloisen hellillä otteilla edettiin. (Ja kyllä, au-naturel kynnet!)
Neon-lakat eivät tunnetusti ole niitä helpoimpia lakattavia, varsinkaan jos alle ei laita valkeaa..... alla siis eri vaiheista kerrostettuja.
Pikkurillin lakkaus onnistui kaikkein parhaiten, muut menivät enemmän ja vähemmän yli..... kuitenkin paremmin kuin oletin. :)
Ensimmäinen käsi kun saatiin pohjalakattua, siirryttiin toiseen... yritin ottaa välivaiheista kuvia, ne kuitenkin tärähtivät käyttökelvottomaksi... kerrotakoon kuitenkin, että kynsissä oli useita kapeita koristeluteipin palasia. :)
Loppuun lisättiin vähän glitteriä (koska saan sitten kirota poisottoa.) Mutta ylpeä olen minun miehestä. <3 (Ja vaikka nämä lakkaukset lähtikin pois... seuraava viikko meni noiden vasemman käden neonlakkojen kanssa.. (laitoin siis itse uudet tilalle)
Anteeksi taas pitkästä postaustauosta, töiden jälkeen on vaan liian kuollut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti